Historia

Toivo Koskelo teki työuransa erilaisissa metsähallinnon tehtävissä sekä Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton metsäosaston asiamiehenä, missä toimessa oli eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1961. Pula-aikana hän toimi oman työnsä ohella Metsätyömaiden Muonitustoimiston johtajana ja myöhemmin Metsämiesten Säätiön ensimmäisenä asiamiehenä. Metsätyömaiden Muonitustoimisto perustettiin vuonna 1940 ja sen tehtävänä oli turvata raskasta työtä tekevien metsätyömiesten elintarpeet. Suomi tarvitsi puuta ja puu liikkui vain jos metsätyömies sen jaksoi kaataa ja karsia. Tavoitteena oli tuottaa tukkijätkille ennen kaikkea terveellistä ruokaa, jota Koskelo luonnehti sanoilla ”hyvää, kypsää, monipuolista, voimakasta, siististi tarjoiltua ja entiseen verrattuna halpaa.” Kämppäemäntien koulutus aloitettiin ja mm. Kämppäemännän opas julkaistiin. Toivo Koskelo oli suuri metsätyömiesten ystävä ja kunnioitus oli molemminpuolista. Työuransa jälkeen Toivo Koskelo halusi viettää eläkepäivänsä Laitikkalan kylässä. Pintelejärven rantaan kaunille rinnetontille nousi talo, josta tuli Toivolle ja Mairelle erityisen rakas koti ja jossa he saivat asua kuolemaansa saakka. Tämän jälkeen talo on kulkenut suvussa eteenpäin heidän tyttärelleen ja vuonna 2004 tämän pojalle, Hepolahden nykyiselle isännälle Heikki Rönnille.

Hepolahden rakennustyöt aloitettiin vuonna 1954 ja talo valmistui vuonna 1955. Talon suunnitteli yliarkkitehti Pertti Luostarinen Työtehoseurasta. Kolmikerroksinen rinnetalo ei ollut ihan jokapäiväinen näky hämäläisessä kylämaisemassa vuonna 1955, joten rakennustyö herätti suurta mielenkiintoa. Työn suoritti paikallinen mestarikirvesmies Veikko Laakso apumiehineen. Tarina kertoo, että Koskelo mainitsi Laaksolle olohuoneen seinäverhouslautojen kiinnitysruuvien olevan eri korkeudella, mutta arkkitehti Luostarinen sanoi siinä näkyvän käsityön jäljen. Siitä eteenpäin Laakso muistutti etenkin juhlatuulella ollessaan "arkkitehdin olleen aina samaa mieltä hänen kanssaan".

Talossa käytettiin ajankohtaan nähden paljon moderneja rakenneratkaisuja, mm. kellarikerroksen valettujen seinien eristeenä on 40 mm vahva korkkilevy ja sisäpuoli muurattiin aikansa uutuustuotteesta, lekaharkosta. Talon lämpöeristyksenä on poikkeuksellinen runkorakenteen kaksinkertainen ilmaeristys.

Talo tehtiin aikoinaan huolellisesti ja vankasti ja antoi siten hyvän lähtökohdan laajennuksen ja saneerauksen toteuttamiseen. Hepolahti on ollut yksityisessä asumiskäytössä vuoteen 2004 asti. Alkuperäiskuntoiseen rakennukseen olisi väistämättä pitänyt tehdä mittava peruskorjaus lähitulevaisuudessa ja rakennuksen siirryttyä Heikki ja Päivi Rönnin omistukseen, ajatus sen hyödyntämisessä Ohjelmapalvelu Huwituksen toiminnassa kypsyi nopeasti.

Laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelijaksi kutsuttiin arkkitehti Asko Kaipainen Hämeenlinnasta. Ohjeeksi annettiin talon alkuperäisen hengen kunnioittaminen yhdistettynä moderniin tekniikkaan ja varustetasoon. 1.5 vuotta kestäneen suururakan pääurakoitsija oli Hannu Rantanen Idan Werstashuoneelta apunaan mm. Matti Suojala, Esko Harju ja Erkki Sihvonen. Hepolahden isäntä Heikki Rönni osallistui vuoden ajan täysipäiväisesti projektin rakennustyöhön. Materiaalivalinnoista ja sisustussuunnittelusta ovat vastanneet Päivi ja Heikki Rönni.

Usein kuullut moitteet rakennusalaa nykyisin vaivaavasta ammattiylpeyden puutteesta ja huolimattomasta työstä eivät ainakaan Villa Hepolahden kohdalla pitäneet paikkaansa. Kaikki projektiin osallistuneet urakoitsijat ja tavarantoimittajat osoittivat kiinnostusta Villa Hepolahden historiaa kohtaan ja etsivät aktiivisesti ratkaisuja ja tuotteita, jotka soveltuivat alkuperäiseen henkeen ja tunnelmaan.

Villa Hepolahti on valmis vastaanottamaan vieraansa.

Takaisin ylös

Kotisivujen toteutus NixitDesign